Koska kaikkea tajunnanvirtaa ei kannata puskea kuormittamaan
Twitteriä, on aika kypsä blogin
avaamiselle. Siihen innostuksen tarjosi pesäpallon valtakunnallinen
tenavaleiri, kehissä 12-vuotiaita ja sitä nuorempia pelaajia.
Mukana olevat aikuiset tuntuivat ottavan pelin vakavammin
kuin kentällä kirmaavat lapset. Tai ainakin eräs Pomarkun Pyryn
2001-syntyneiden ikäluokan joukkueen taustajoukkoihin kuuluva herrahenkilö otti.
– Tämä ei ole mitään leikkiä.
Ehkä mies oli kaiken kiihtymyksensä keskellä tosissaan,
olisihan se mukavaa palata leiriltä kotiin mitali kaulassa.
Kyseistä janaria meritoituneimmat laji-ihmiset ovat
kuitenkin sitä mieltä, että pelaajan yksilöllinen kehitys on tässä vaiheessa
huomattavasti tärkeämpi asia kuin menestys jollain leirillä.
– Oman ajattelun kehittäminen on kaikkein tärkeintä tässä
ikäluokassa. Pelinjohtajat voivat ohjata pelaajia kevyesti ajatteluun, mutta ei
sillä tavalla, että pelaajalle annetaan valmis ratkaisu.
Yllä mainitun viisauden takana on pesiksessä kaiken
mahdollisen voittanut huippupelaaja, Sotkamon Jymyn kapteeni Jani Komulainen.
Samoilla linjoilla on valtakunnan paras pelinjohtaja, Jymyn
viuhkamies Mikko Kuosmanen. Hänen mukaansa pelinjohtajat ja valmentajat
voisivat yksinkertaistaa asioita pelistä ja antaa nuorten tehdä itse
ratkaisuja.
– Jos pelaajalle annetaan valmis ratkaisumalli, millä
tehdään tulos, ei yksilöä viedä eteenpäin. Tulosta voi tehdä sinä vuonna, mutta
ei pitkällä tähtäimellä. Leirimestaruudet saavat tulla jos ovat tullakseen.
Mielestäni kaikkien junioriurheilussa mukana olevien pitäisi
muistaa tämä, lajista riippumatta.
Jos pelinjohtaja kuiskuttaa nuoren pelaajan alun korvaan
ohjeita ennen joka ikistä lyöntiä, kykeneekö pelaaja itsenäisiin ratkaisuihin
joskus isompana? Tai silloin kun viuhkamies ei olekaan vierellä?
Vai oliko PomPyn tapauksessa kyse sittenkin siitä, että
kyseinen taustahenkilö on täysin väärässä paikassa? Liikuntapedagogiikan
professori Jarmo Liukkonen on monen muun tavoin sitä mieltä, että lapsen tulee
olla aina keskiössä, kun puhutaan lasten liikunnasta tai urheilusta.
– Joskus käy niin, että se on valmentajan harrastus, ja
lapset ovat vain pelinappuloita. Joskus vanhemmat alkavat tuputtaa liikaa ja
asettavat odotuksia.
Pesiksen lisäksi myös jalkapalloväki kannustaa Palloliiton
nuorisopäällikön Marko Viitasen mukaan juniorivalmentajia antamaan ratkaisun
avaimet pelaajille.
– Sitä korostetaan meidän valmennuslinjauksessa erittäin
vahvasti. Siinä tilanteessa kun pelaaja on pallon kanssa, hänen täytyy saada
ratkaista tilanne itse.
Viisaita sanoja. Kaikilta yllä mainituilta herroilta, jotka
pääsivät laajemminkin ääneen tämän päivän (26.7.2012) Kainuun Sanomissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti