lauantai 2. marraskuuta 2013

Niners kesytti jaguaarit


Lontoon-reissun päätapahtuma järjestettiin syyskuiseen tapaan Wembleyllä, eli tälläkin kertaa Britanniaan lähdettiin viikonlopuksi amerikkalaisen jalkapallon takia.

Viime pelistä tutusta jännityksestä ei kansallispyhätön nurmella ollut tietoakaan, vaan San Francisco 49ers oli tyly vieras. Niners kesytti jaguaarit numeroin 42–10, eli tasoero oli vuodentakaisen ottelun luokkaa.

Lukemat eivät tulleet mitenkään yllätyksenä, sillä Jaguars on jo kolmatta kautta putkeen melko surullinen NFL-joukkue. Wembleyn jälkeen Jaguarsin alkukauden saldo on nolla voittoa ja kahdeksan tappiota. Viime kauden saldo oli 2–14 ja toissa kauden 5–11. Euroopassa joukkueen otteista saadaan nauttia vielä ainakin kolmena seuraavana kautena, sillä NFL International Series tuo jaguaarit Lontooseen myös vuosina 2014, 2015 ja 2016.

Tasoerosta huolimatta tapahtuma oli jälleen erinomaisen hieno.

Ninersin Colin Kaepernick on viihdyttävä pelaaja ja Jagsin Jaxson de Ville viihdyttävä maskotti. Pre Game Show’ssa esiintyi tällä kertaa Ne-Yo, joka lauloi myös Yhdysvaltain kansallislaulun. Laura Wright esitti jo tuttuun tapaan God Save the Queenin.

Vielä vuosi sitten NFL:ää pelattiin Wembleyllä peli per vuosi -tahdilla. Tänä syksynä otteluita oli kaksi, ensi syksynä jo kolme. Tavoitteena on päästä paikan päälle ainakin kerran tai kaksi, sen verran hienoja kokemuksia nämä reissut ovat olleet.

Tällä kertaa tuli koettua myös maan yli pyyhkäisseen historiallisen kovan myrskyn vaikutukset. Ne näkyivät kaatuneen puun ja tulvivien teiden lisäksi lähinnä lompakossa, sillä peruttujen junien vuoksi taksi oli aikataulusyistä ainoa – ja kallis – vaihtoehto.

49ers (Colin Kaepernick) karkasi Jaguarsilta (Paul Posluszny) jo Nike Townissa.
Suunta kohti stadionia pari tuntia ennen kick-offia.
Wembley on komea stadion. Sinne on aina yhtä hienoa mennä.
Vernon Davis pääsi tällä kertaa Wembleyn julkisivuun.
Samoin Cecil Shorts III.
Wembley Parkin metroasemalta riitti tulijoita stadionille.
Tailgate Party keräsi kansaa.
Stadionin videotaulu tarjosi mukavan määrän infoa.
Venyttelyt käynnissä.
Molempien seurojen rumpuryhmät pääsivät areenalle.
Samoin Jaguarsin cheerleader-ryhmä The ROAR of the Jaguars.
Ne-Yo vastasi Pre Game Show'sta.
Tarjolla oli musiikkia, valoja ja tulitteita.
Jaxson de Ville laskeutui areenalle Wembleyn kattorakenteista.
Jaguars-maskotti ilmassa.
Vierasjoukkue 49ers saapui kentälle vaatimattomammin...
...ja kotijoukkue Jaguars näyttävämmin.
Kansallislaulujen aika. Areenalla Ne-Yo ja Laura Wright.
Pakollinen Laura Wright -kuva.
Peli käynnissä.
Osa Jaguarsin cheerleadereista.
Pallo haarukkaan.
Valmiina aloitukseen. Kameramiehellä on hieno kulkupeli.
Myös Jaguars pääsi toisinaan lähelle maalintekoa.
Veteraanit olivat esillä kentällä, katsomossa ja videotaululla.
Komea yleisömäärä.
Hetki ennen yhteisesitystä.
The ROAR of the Jaguars vielä kerran yhdessä koko porukalla.
Kättelyt.
Wembley on komea stadion myös valaistuna.
Pelin aikana alkanut sade oli vasta pientä esimakua tulevasta.


Ottelu: Jacksonville Jaguars–San Francisco 49ers 10–42.
Sarja: NFL.
Pelipaikka: Wembley, Lontoo.
Pelipäivä: sunnuntai 27.10.2013.
Yleisömäärä: 83559.

Katso myös kuvat lauantain jalkapallo-ottelusta: Fyysistä taistelupalloa.

Fyysistä taistelupalloa

Mitä ovat lauantait Lontoossa ilman jalkapallo-ottelua? Eivät mitään.

Vietin lokakuun viimeisenä viikonloppuna elämäni neljännen lauantain Lontoossa. Huhtikuussa 2009 ohjelmassa oli Valioliigaa West Hamin ja Sunderlandin välillä, vuosi sitten Ykkösliigaa Brentfordissa ja kuukausi sitten mestaruussarjapalloilua Watfordissa.

Tällä kertaa valinta osui sarjatasoaan johtavan Leyton Orientin kotiotteluun – pitkälti samojen perustelujen takia kuin viimeksikin. Eli uudet joukkueet, uusi stadion ja uusi nurkka metropolialuetta houkuttelivat Brisbane Roadin suuntaan. Vaikka stadionille vievä metrolinja olikin viikonlopun ajan suljettuna juuri pelin kannalta tärkeimmältä pätkältä, pääsi overgroundia pitkin mukavan lähelle stadionia. Noin kilometrin kävelymatka Leyton Midland Roadin asemalta ei todellakaan ole paha rasti uusilla, ennen näkemättömillä nurkilla.

Vuodentakaiseen ajankohtaan verrattuna yllättävän lämpimässä säässä palloiltu puolitoistatuntinen sisälsi helvetin fyysistä ja paikoin puolirikollista taistelupalloa suurimman osan peliajasta, eli ukkoa sai rapata varsin railakkaasti kunnon alasarjatyyliin.

The O’s voitti kamppailun 1–0 Kevin Lisbien laukoman maalin ansiosta. Paikkoja oli varsinkin isännillä myös useampaankin osumaan, mutta tällä kertaa jäätiin vain yhteen.

Viihdyinkö? Kyllä. Urheilumatkailu on hieno asia!

Leyton Orientin kotistadion löytyy keskeltä asuinaluetta.
Katsomorakennukset olivat sekä vanhempaa...
...että uudempaa työtä.
Vierasjoukkue saapuu stadionille.
Seuralegenda Laurie Cunningham on ansaitusti esillä.
Cunninghamin mukaan nimetty baari.
Stadionin jokaisesta nurkasta ja toisesta päädystä löytyi kerrostalo.
Leyton Orientin maskotti Theo valmiina otteluun.
Alkulämmittely käynnissä.
Pääosan esittäjät astuvat areenalle.
Joukkueet kamppailivat tiukasti sekä kulmapotkutilanteissa...
...että rajaheitoissa.
Pelin jännitys(?) oli yhdelle katsojalle liikaa.
Kulmapotkutilanne isäntien maalilla.
Ja vieraiden maalilla.
Vapaapotku ilmassa.
Isäntien Shaun Batt laukoo vesisateessa.
Tässä kerrostalossa seurataan jalkapalloa.
Ottelun viimeinen erikoistilanne. Dean Cox pallon takana.
Leyton Orient juhlii, Rotherham United joutui pettymään.
Katsomot tyhjenivät nopeasti pelin jälkeen.


Ottelu: Leyton Orient FC–Rotherham United FC 1–0 (1–0).
Sarja: League One (Ykkösliiga).
Pelipaikka: Matchroom Stadium (Brisbane Road), Lontoo.
Pelipäivä: lauantai 26.10.2013.
Yleisömäärä: 5609.
Maali: 27 min Kevin Lisbie 1–0.

Katso myös kuvat sunnuntain jenkkifutisottelusta: Niners kesytti jaguaarit.