Club Wembley

Lontoo kutsui NFL:n pariin jo neljäntenä syksynä peräkkäin. Omaan ohjelmaan kuului tänä vuonna kaikki kolme peliä, ja istumapaikka hankittiin aiemmista vuosista poiketen kausikorttina.

Myös paikka vaihtui pitkältä sivulta Club Wembleylle, koska peleistä yksi oli myyty alatason paikkojen osalta loppuun jo alkuvuodesta, eikä kausikortin osto niihin osiin katsomoa enää onnistunut.

Club Wembley tarjoaa varsin mainiot puitteet penkkiurheilun harrastamiseen. Oma sisäänkäynti veti hienosti, fanituotepisteissä ei ollut ruuhkaa, ravintolavalikoima oli kattava ja livebändit tarjosivat viihdettä musiikin muodossa kaikkien pelien alla.

Kuvamateriaalia Club Wembleyltä löytyy jo aiemmista postauksista lokakuun alusta, lokakuun lopusta ja marraskuun alusta. Pistetään tähän vielä muutama julkaisematon lisäkuva mm. klubitasoa koristaneista taideteoksista.
 

Club Wembleyn oma sisäänkäynti on komea.

Sir Arthur Elvin tervehtii Club Wembleylle saapuvia.

Englannin jalkapallomaajoukkueen paidat ovat vahvasti edustettuna.

Ja löytyypä Club Wembleyltä palkintojakin.

Päivän pelistä kertova infolehtinen ja Club Wembleyn kartta ovat yleisessä jaossa.

Livemusiikkia riitti jokaisen ottelun alla.

Club Wembleyn vitriineistä löytyy myös vuoden 1948 kesäkisojen olympialippu.

Samasta vitriinistä nämäkin.

Club Wembley.

Käytävien seinät ovat täynnä taidetta tai myyntipisteitä.

Taidetta tässäkin kuvassa.

Ja tässä.

Fanituotteita ei tarvitse liian kauaa jonottaa. Myymälöitä oli paljon ja ne olivat ruuhkattomia.

Wembleyn jätteestä syntyy kierrättämällä vaikka leijonia.

Toinen kierrätysmateriaalista tehty leijona.

Ja vielä yksi kierrätysleijona kaupan päälle.

NFL-kansa vaeltaa kohti stadionia.

Club Wembleyllä riittää ravintoloita, ruokakojuja tai baareja moneen makuun.

Katso myös:
Ilotulitus Thamesin rannalla.
Viihdespektaakkeli kaikilla mausteilla.
Hienojen ihmisten alasarjaseura.
Päälliköt ennätystahdissa.
Käsipallo vei jääkiekkoa.

Käsipallo vei jääkiekkoa

Neljän Lontoossa koetun urheilutapahtuman jälkeen oli aika katsastaa pääkaupunkiseudun urheilutarjontaa neljän ottelun verran.

Marraskuisen viikon ykköseksi kohosi ylivoimaisella tavalla Suomen käsipallomaajoukkueen MM-karsintaottelu Itävaltaa vastaan. Ensimmäinen paikan päällä nähty käsipallomatsi tarjosi vauhtia ja viihdettä koko rahan edestä. Käsipallo osoittautui äärimmäisen hienoksi livelajiksi, ja jo ottelun aikana oli selvää, että tätä on nähtävä myös kotimaisen sarjapalloilun puolella. Tavoitteena on siis ehtiä jossain vaiheessa joko miesten SM-liigan tai naisten SM-sarjan otteluun.

Suomen karsinnat jatkuivat tappiollisissa merkeissä, kun Vantaan Energia Areenalla pelattu ottelu päättyi lukemiin 29–32. Penkkiurheilukokemusta ei tappiokaan vesitä, Myyrmäkeen kannatti ehdottomasti tehdä visiitti.

Panoksellisen maajoukkueurheilun lisäksi pääkaupunkiseutu tarjosi myös panoksetonta läpsyttelyä jääkiekon Karjala-turnauksen muodossa. Kansallisten jääkiekkoliittojen talvikuukausien rahantekotuotteeksi luotua Euro Hockey Touria tuli katsastettua paikan päällä kahden ottelun verran. Suomi kaatoi torstaina Venäjän 2–1 ja Venäjä lauantaina Ruotsin 6–3.

Edellä mainitut ottelut vahvistivat käsitystä siitä, että EHT on nykymuodossaan tullut tiensä päähän. Panoksettomat harjoituspelit kohtalaisen suolaisilla lipunhinnoilla eivät vain jaksa sytyttää penkkiurheilijoita niin, että hallille viitsittäisiin vaivautua kuuntelemaan humaltuneiden, kullattuja pahvikypäriä päässänsä pitävien hokifanien läpsytinkonserttia. Samaan hengenvetoon on toki todettava, että venäläiskatsojat olivat turnauksen aikana enemmän jurrissa kuin suomalaiset.

Okei, pelaajat ovat laadukkaita. Lasse Kukkonen teki hienon osuman torstaina ja Linus Omark todella upean maalin lauantaina, mutta se ei väsynyttä kokonaisuutta pelasta. Itse asiassa vaikutti siltä, että koko tapahtumaan ei juuri viitsitty panostaa. Koripallomaajoukkueen elokuinen harjoituspeli Suomi–Ukraina oli tapahtumana kaikin puolin kiekon harjoituspelejä edellä.

Venäjän fanituotteille saatiin sentään raivattua tilaa Suomen fanituotteiden sekaan lauantaiksi ja Arenan jumbolla loisti samana päivänä suurikokoinen itänaapurin kiekkoylpeyden logo, mutta se ymmärrettäköön venäläisten omistajien hallissa.

Viikon neljäs (tai aikajärjestyksessä toinen) ottelu pelattiin Porvoossa. Jääkiekon Suomi-sarjaa oli mukavaa katsoa paikan päällä ensimmäistä kertaa yli vuosikymmeneen, ja vaikka pelin taso ymmärrettävästi laahaa aika paljon Mestiksen perässä ainakin yhden keskikastin joukkueiden välisen ottelun mittaisen otannan perusteella, tarjosivat Hunters ja Forssan Palloseura varsin hienon ja aidon alasarjaurheilukokemuksen. Peli päättyi lopulta isäntien 4–3-kotivoittoon.

Karjala-turnaus 2015 käynnistyi kansallislauluilla.

Ex-hokkipakki Atte Ohtamaa puolusti maalintekijä Lasse Kukkosen parina.

Porvoon Hunters juhli voittoa Forssan Palloseurasta.

Tervetuloa Venäjäl.. Hartwall Arenalle.

Linus Omarkin osuma oli niin komea, että ansaitsi tulla kuvatuksi jumbotronilta.

Aina ei voi pysyä pystyssä.

Suomi ja Itävalta kohtasivat käsipallon MM-karsinnan merkeissä Vantaalla.

Kättelyt vierasvoittoon päättyneen ottelun jälkeen.

Syksyn toisen ja kolmannen Lontoo-viikonlopun väli kului mukavasti Pariisissa. Urheilutapahtumia ei tuolle pätkälle sattunut, eikä visiitti Stade de Francellekaan sujunut suunnitelmien mukaan, kun kello 11 ohjelmassa ollutta stadionkierrosta ei jostain syystä ollutkaan. Paikalla tuli oltua jo hyvissä ajoin (10.40), eikä kello 14 alkanutta kierrosta huvittanut jäädä odottelemaan yli kolmeksi tunniksi stadionin ympäristöön tai toisaalta matkustaa Pariisista takaisin Saint-Denis’n puolelle. Komea areena tuli siis nähtyä vain ulkopuolelta.

Ulkopuolelta bongattiin myös paroni Pierre de Coubertinin vanha asuintalo Pariisissa. Osoitteessa 20 Rue Oudinot ratkottiin aikanaan jopa olympiamitaleita.
 

Stade de France on komea stadion.

Tänne oli tarkoitus mennä turistikierrokselle. Aikataulumuutos vesitti idean.

Tulevan kesän EM-kisat näkyvät jo stadionin ympäristössä.

Muistolaatta Pierre de Coubertinin kotitalon seinässä.

Paronin koti sijaitsi osoitteessa 20 Rue Oudinot.

Katso myös:
Ilotulitus Thamesin rannalla.
Viihdespektaakkeli kaikilla mausteilla.
Hienojen ihmisten alasarjaseura.
Päälliköt ennätystahdissa.
Club Wembley.

Päälliköt ennätystahdissa

NFL-syksyn kolmas ja viimeinen Wembley-peli taputeltiin pakettiin varsin nopeassa tahdissa marraskuun ensimmäisenä sunnuntaina. Vaikka Detroit Lions siirtyikin kenttäpotkumaalillaan kolmen pisteen johtoon ottelun alussa, oli Kansas City Chiefs tiukasti kuskin paikalla läpi ottelun ja teurasti leijonat peräti 45–10.

Homma taputeltiin siis pakettiin yksittäisen ottelun jännityksen kannalta liian aikaisin (Chiefs johti puoliajalla 24–3 ja kolmen neljänneksen jälkeen 31–3), mutta Lontoossa riitti silti jännättävää sen suhteen, rikkooko Chiefs syksyltä 2012 peräisin olleen ennätyksen eniten pisteitä yhdessä NFL International Series -ottelussa tehneenä joukkueena.

Ei rikkonut vaan sivusi, sillä New England Patriots tehtaili niin ikään 45 pinnaa ottelussaan St. Louis Ramsia vastaan.

Chiefsin ja Lionsin ottelu oli minulle syksyn kolmas ja kaikkiaan kahdeksas Lontoo-peli. NFL:ää on siis nähty livenä paikan päällä tasan puolikkaan runkosarjan verran, mutta silti jokainen ottelu Wembleyllä tarjoaa jotain uutta, erikoista ja ihmeellistä. Ei-pelillisistä seikoista on nostettava esiin se, että Laura Wright ei tällä kertaa laulanut God Save the Queenia, vaan sen esitti North and South London Military Wives Choir. Yhdysvaltain kansallislaulusta vastasi United States Army in Europe Brass Band Quintet ja Pre Game Show’sta Madness.

Syksyisin Lontooseen aamulennoilla matkaavat suomalaiset ovat kenties tottuneet jo Helsinki-Vantaalla siihen, että kone odottaa sumusaaren sään selkiytymistä kotimaan kamaralla. Ainakin omilla lennoilla nuo viivästykset ovat Lontoon säästä johtuvien ilmatilarajoitusten vuoksi pikemminkin sääntö kuin poikkeus, mutta vastaavaa sumua, mikä sunnuntaiaamuun herätessä odotti, en ole vielä kertaakaan Lontoossa nähnyt, vaikka kyseinen viikonloppuvisiitti oli jo yhdeksäs kerta kaupungissa.

Wembleyn stadionkaan ei näkynyt tuttuun tapaan Wembley Parkin metroaseman portailta, vaikka sää oli stadionille mennessä huomattavasti aamua selkeämpi.

Wembley Parkin metroasemalta lähtevä Wembley Way vei kohti stadionia, vaikka sitä ei näkynytkään.

Stadion tuli näkyviin sumun keskeltä vasta lähempänä, kaari ei vielä silloinkaan.

Teksti valotaulussa kertoi ottelun olevan loppuunmyyty.

Sumu hälveni pikku hiljaa ennen ottelua.

Kansas City Chiefsin maskotti K.C. Wolf poseerasi NFL-kansan kanssa.

Livebändi viihdytti jälleen Club Wembleyn puolella.

Wembley Parkin metroasemalta kävi jatkuva ihmisvirta kohti Wembleyn stadionia.

Chiefsin cheerleaderit esiintyivät ensimmäisen kerran jo ennen ottelua.

Esiintymässä kävi myös Pre Game Show'n tähti Madness.

Kotijoukkue Chiefs saapumassa Wembleylle.

Chiefs Kingdomin liput liehuivat ottelun alla.

Lisäpistepotku matkalla haarukkaan.

Liekit löivät Chiefsin touchdownin merkiksi.

Chiefsin cheerleaderit tarjosivat ohjelmaa niin kentällä...

... kuin esiintymislavalla.

Chiefs tehtaili touchdowneja läpi ottelun.

Syksyn 2015 viimeiset NFL-kättelyt Wembleyllä.

Ottelu: Kansas City Chiefs–Detroit Lions 45–10.
Sarja: NFL.
Pelipaikka: Wembley, Lontoo.
Pelipäivä: sunnuntai 1.11.2015.
Yleisömäärä: 83624.

Katso myös:
Ilotulitus Thamesin rannalla.
Viihdespektaakkeli kaikilla mausteilla.
Hienojen ihmisten alasarjaseura.
Käsipallo vei jääkiekkoa. 
Club Wembley.